Eteläsaamen rikas kulttuuri ja historia elävät jokaisessa kirjaimessa ja sanassa. Tämä teksti on suunniteltu esittelemään eteläsaamen kielen ainutlaatuisia merkkejä ja kirjoitustapoja. Kielen estetiikan ja typografisen moninaisuuden korostamiseksi tämä pätkä on myös erinomainen keino testata fonttien luettavuutta ja visuaalista houkuttelevuutta. Eteläsaame, sen laaja sanasto ja stylistinen joustavuus, sopii erinomaisesti sekä perinteisiin että moderneihin suunnitelmiin.

Puirungnarsigalloórtlugit okáutsese, áma aglengniatálerryonga náulo perkiksimáulunga íngma ersitsarángata okausiksáralloaka, ajorsarnarángello isumáukut isumarsarívionga: Sillan Nunárse inoornák.

Ja Gudz blom leite rätt fryt dahrå, wihr affuom nu sagt dig, all wythå ädh wihr wiliom wåhrå oller en man.

Eð war ien uvendes grann witterdag, straks etter nyåreð. I suolstjinį upą̊ Relldalsäðn war eð warmt og guott. Bar liteð laingger framą̊ da’n ulld eð far byr ą̊ drupå frą̊ grånum og tollum, so war yvyrdraiðner min ien aispansar, so dier såg aut sos nog underlig statyer.

Ig wet fel ur ruoli eð brukeð wårå dar gęslpåytjin add dugåð riet nån uonngums. Addum ien slaikan uonnngums i geslun ięssn. Dar påytjin add rietað upp gumsan so an kam uppend og ulld tågå påykan, so kåy’tt påytjin …

Båtsuoj-bieŋjuv galggá báddie-gietjiesna álggiet lieratit. De tjuavrrá jiehtja viegadit ráddiesta ráddáje jah nav ájaj livva-sijiesna, guh jiehtják súhph. Die galggá daina báddie-bieŋjijne viegadit bijrra ieluon, nav júhtie biegŋja galggá vuöjdniet gúktie almatjh gelggh dahkat.

Ubmejesámiengiälane sujjatebe substantijvijde kásusijne. Dáruongiälla adná prepositionijde dán uvdaste, uvddamiärkan dehte gåhtie, gådieste jah gåhtáje. Ubmejesámiengiälasne leä åkttsie kásush.

Sišpäi tuldas ionad segoitajas hätkembanke elonke, ka energijan da entropijan sido toižetase, ionad napridas sirta toine toižespäi i reagiruidas nozoludenke. Mugomad stabiližed substancijad puttas londuses madaliden temperaturiden olendoiš tobjimalaz. Sen järgeline ozutez om segoitadud soliden ionad merivedes.

Båð i Hjetlandi ok i Orknøjon hava de sturar vuner å samskiftakadli, sen Føroya Tele myn legga milla Førøja og Skotlands i sommer.